Tietosuoja ja omavalvonta
Tietosuojaseloste on tietosuojalain edellyttämä informointiasiakirja.
Jokaisella on oikeus tietää, mitä tietoja hänestä on tallennettu eri rekistereihin.
Tietojen tarkastusoikeudesta, tarkastusoikeuden toteuttamisesta ja tietojen korjaamisesta on säädetty EU:n yleisellä tietosuoja-asetuksella (2016/679).
Kajaanin Pelastakaa lapset ry / Harjulakodin käytössään olevat asiakas- ja kumppanuustietoja sisältävien henkilörekisterien tietosuojaselosteet ovat käyttötarkoituksen mukaisesti jaoteltu eri henkilörekistereihin.
Asiakasrekisteri
https://oma.easygdpr.fi/file/public/privacy-policies/4f7dd940-fc84-41d8-9806-9cc67f401152
Sopimusrekisteri
https://oma.easygdpr.fi/file/public/privacy-policies/89981e8f-1f73-4cfe-8337-dfb4a7c82099
Sähköisen viestinnän rekisteri
https://oma.easygdpr.fi/file/public/privacy-policies/79a6bb74-9eba-4ffb-ac26-a64cd029b05d
Rekrytointirekisteri
https://oma.easygdpr.fi/file/public/privacy-policies/024679a1-0ef5-45a0-bb71-abdcc28af3ce
Verkkovierailurekisteri
https://oma.easygdpr.fi/file/public/privacy-policies/1b74b378-a836-4842-a8a6-b82cd49eac38fikaatti
Kajaanin Pelastakaa lapset ry:n / Harjulakodin tietosuojavastaavan yhteystiedot:
tietosuojavastaava@harjulakoti.fi
p. 050 353 8593
Omavalvonta
Alla linkki Harjulakodin omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma päivitetty elokuussa 2026.
Omavalvonnan seurantaraportit
Harjulakoti seuraa säännöllisesti omavalvonnan toteutumista, palvelun laatua ja turvallisuutta. Seurannan havainnot, niiden perusteella tehdyt toimenpiteet sekä toiminnan kehittäminen julkaistaan neljän kuukauden välein.
Omavalvonnan seurantaraportti 5–8/2026
Harjulakodin omavalvonnassa seurataan jatkuvasti palvelun laatua, turvallisuutta ja lasten hyvän hoidon toteutumista. Poikkeamat, turvallisuushavainnot ja muut toiminnassa esiin nousevat kehittämistarpeet kirjataan ja käsitellään aina yksiköiden tiimeissä. Käsittelyn yhteydessä arvioidaan tapahtumaan vaikuttaneet tekijät, tar vittavat korjaavat toimenpiteet sekä mahdolliset muutokset toimintatapoihin.
Arola
Arolassa tarkastelujakson keskeisimmät havainnot liittyivät uhka- ja väkivaltatilanteisiin, lääkehoitoon, tietosuojaan sekä työturvallisuuteen.Tarkastelujakson alkupuolella yksikössä esiintyi tavallista enemmän uhka- ja väkivaltatilanteita. Omavalvonnassa havaittiin myös, ettei kaikista tilanteista ollut tehty erillistä poikkeamailmoitusta. Asia on käsitelty tiimissä ja henkilöstöä on ohjeistettu poikkeamien yhdenmukaiseen kirjaamiseen. Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat vähentyneet olennaisesti tarkastelujakson aikana.
Lääkehoidossa havaittiin kaksi poikkeamaa. Tilanteet on käsitelty tiimissä ja lääkehoidossa kiinnitetään erityistä huomiota ajantasaisen lääkitystiedon varmistamiseen sekä lääkkeden antamisen varmistamiseen myös tavanomaisesta poikkeavissa tilanteissa. Tietosuojaan ja tietoturvalliseen työskentelyyn liittyvät havainnot koskivat avainten asianmukaista suojaamista, toimistotilan tietoturvallisuutta sekä asiakastietojärjestelmästä uloskirjautumista. Lisäksi tarkastelujaksolla tapahtui yksi henkilöstön työtpaturma jätteiden käsittelyn yhteydessä.
Kotila
Kotilassa tarkastelujakson merkittävimmäksi omavalvonnan kehittämiskohteeksi nousi lääkehoidon turvallisuus. Lääkehoitoon liittyviä poikkeamia ja läheltä pititilanteita havaittiin useita. Kaikki lääkehoidon poikkeamat on käsitelty tiimissä. Lääkehoidon käytäntöjä on kerrattu ja erityistä huomiota kiinnitetään lääkkeiden oikeellisuuden tarkistamiseen, dosettijakoon, lääkkeiden asianmukaiseen säilyttämiseen ja dokumentointiin sekä lääkkeiden mukaan antamisen varmistamiseen. Lääkehoidon poikkeamien kehittymistä seurataan edelleen.
Kotilassa tehtiin lisäksi yksittäisiä tietosuojaan ja turvallisuuteen liittyviä havaintoja. Havainnot
on käsitelty tiimissä ja henkilöstön kanssa on kerrattu sovitut turvallisuus- ja tietosuojakäytännöt.
Lasten ja nuorten palaute ja osallisuus
Tarkastelujaksolla lasten ja nuorten kokemuksia selvitettiin palautekyselyn, palauteboxin sekä itsenäistyvän nuoren palautteen avulla. Kotilan palautekyselyyn vastasi seitsemän lasta. Kyselyssä selvitettiin lasten kokemuksia muun muassa huolenpdosta, omana itsenä olemisesta, tiedonsaannista, kuulluksi tulemisesta, ohjaajien saatavuudesta, koulunkäynnin tuesta, läheisten yhteydenpidosta sekä asumisen turvallisuudesta. Palautteissa tuli esille sekä myönteisiä kokemuksia että kehittämistarpeita. Osa oli hyvin tyytyväisiä yksikön toimintaan, mutta toisaalta palautteissa nousi esille myös lasten kokemus yksikön sääntöjen ja seuraa musten tiukkuudesta. Palautteet käsitellään tiimissä ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että lapsille perustellaan arjen säännöt ja tomintatavat ymmärrettävästi sekä annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi itseään ja arkeaan koskevissa asioissa.
Palauteboxin kautta saatiin tarkastelujaksolla kolme kirjallista palautetta. Palauteboxia ylläpidetään matalan kynnyksen palautekanavana, jonka kautta lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tuoda kokemuksiaan ja ajatuksiaan henkilöstön tietoon.
Arola yksikön itsenäistyvän nuoren palautteessa nuori arvioi saaneensa työntekijöiltä riittävästi tukea ja olevansa melko valmis muuttamaan omaan kotiin. Nuori tunnisti vahvuuksikseen useita itsenäisessä asumisessa tarvittavia arjen taitoja ja ar
vioi kokonaisuutena olevansa tyytyväinen saamaansa tukeen.
Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet
Tarkastelujakson omavalvonnan perusteella Harjulakodin keskeisiksi seurattaviksi ja kehitettäviksi asioiksi nousivat lääkehoidon turvallisuus, tietosuoja, turvalliset työskentely- ja säilytyskäytännöt, poikkeamien kattava kirjaaminen sekä lasten osallisuuden ja palautteen hyödyntäminen.
Kaikki tarkastelujaksolla tehdyt poikkeamailmoitukset ja turvallisuushavainnot onkäsitelty yksiköiden tiimeissä. Havaintojen perusteella henkilöstön kanssa on kerrattu ja tarkennettu toimintakäytäntöjä. Toistuvien poikkeamien määrää ja laatua seura
taan, jotta voidaan arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tunnistaa mahdolliset uudet kehittämistarpeet.
Lasten ja nuorten palautteen keräämistä jatketaan. Palautteet käsitellään tiimeissä ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Palautteen perusteella arvioidaan säännöllisesti yksiköiden arjen käytäntöjä, lasten kuulluksi tulemista sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaa arkeaan koskeviin asioihin
Ohjaus- ja valvontakäynti
Harjulakodissa toteutettiin elokuussa hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontakäynti. Käynnillä saatiin erittäin hyvää palautetta Harjulakodin toiminnasta. Ohjaus- ja valvontakäynnin yhteydessä nousi esille myös yksittäisiä pienempiä kehittämiskohteita ja toiminnan täsmentämiseen liittyviä asioita. Näiden pohjalta tehdään tarvittava
parannukset osana toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja omavalvontaa. Valvonta käynnillä esille nousseet asiat käsitellään henkilöstön kanssa ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista seurataan.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
Henkilöstön ammatillista osaamista on vahvistettu suunnitelmallisesti. Kymmenen Harjulakodin työntekijää suoritti toukokuuhun 2026 mennessä viisipäiväisen neuropsykiatrisen koulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa henkilöstön valmiuksia tunnistaa lasten yksilöllisiä neuropsykiatrisia tarpeita sekä tukea lapsia heidän arjessaan tarkoituksenmukaisilla ohjaus- ja vuorovaikutuskeinoilla. Koulutuksessa saatua osaamista hyödynnetään yksiköiden arjen työskentelyssä ja yhteisten toimintatapojen kehittämisessä. Henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja
kehittämistarpeita arvioidaan jatkossakin osana Harjulakodin omavalvontaa.
Kokonaisuutena tarkastelujakson seuranta osoittaa, että omavalvonnassa esiin nousseisiin havaintoihin reagoidaan ja toimintaa kehitetään niiden perusteella. Toiminnan laatua arvioidaan poikkeamien ja turvallisuushavaintojen lisäksi lasten januorten palautteen, henkilöstön osaamisen sekä ulkopuolisen ohjauksen ja valvonnan avulla.