Arola erityistason yksikkö

by admin

Arola tarjoaa ympärivuorokautista, tavoitteellista ja kuntouttavaa erityistason lastensuojelun sijaishuoltoa lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat turvallisen, ennakoitavan ja ammatillisesti johdetun kasvuympäristön sekä vahvaa yksilöllistä tukea arjessa.

Arolan palveluntuottamisen viitekehys on neuropsykiatrinen, kuntouttava, suhdeperustainen ja yhteisöllinen. Työskentelyssä yhdistyvät turvallinen ja strukturoitu arki, tavoitteellinen kuntoutus, lapsen osallisuus, omaohjaajatyö, perhe- ja verkostotyö sekä moniammatillinen yhteistyö. Jokapäiväinen arki toimii kuntoutumisen keskeisenä ympäristönä.

Arola soveltuu erityisesti lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat vahvaa arjen rakennetta ja ennakoitavuutta, yksilöllistä aikuisen tukea, neuropsykiatrista ymmärrystä sekä tukea toiminnanohjaukseen, tunnesäätelyyn, sosiaalisiin taitoihin, koulunkäyntiin ja arjen toimintakykyyn. Lapsen soveltuvuus yksikköön arvioidaan aina yksilöllisesti ennen sijoitusta huomioiden lapsen tarpeet ja sijoituksen tavoitteet sekä yksikön kokonaistilanne.

Neuropsykiatrisessa työotteessa lapsen käyttäytymistä tarkastellaan hänen yksilöllisten tarpeidensa, kuormitustekijöidensä ja toimintakykynsä näkökulmasta. Työskentelyssä hyödynnetään muun muassa selkeää päivä- ja viikkorakennetta, ennakointia, konkreettista ohjausta, visuaalisia tukikeinoja, tehtävien pilkkomista, siirtymätilanteiden ennakointia sekä rauhoittumisen ja palautumisen mahdollistamista.

Omaohjaajatyö muodostaa lapsen yksilöllisen työskentelyn ytimen. Turvallisen ja luottamuksellisen aikuissuhteen avulla tuetaan lapsen tavoitteiden saavuttamista, vahvuuksien tunnistamista, tunnesäätelyä, arjen taitoja ja osallisuutta. Tavoitteet muutetaan konkreettisiksi arjen harjoittelukohteiksi ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti yhdessä lapsen ja hänen verkostonsa kanssa.

Koulunkäyntiä tuetaan osana lapsen kokonaisvaltaista kuntoutumista. Yhteistyötä tehdään suunnitelmallisesti lapsen läheisten, sosiaalityöntekijän, koulun, terveydenhuollon ja muiden lapsen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa.

Arolan tavoitteena on vahvistaa sijoituksen aikana lapsen turvallisuuden tunnetta, toimintakykyä, toiminnanohjausta, tunnesäätelyä, koulunkäyntivalmiuksia, sosiaalisia taitoja, osallisuutta ja itsenäistymisen valmiuksia. Työskentelyn tavoitteena on, että lapsi oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja käyttämään harjoiteltuja taitoja ja tukikeinoja vähitellen yhä itsenäisemmin. 

Toiminta-ajatus

Arolan toiminta-ajatuksena on tarjota 12–17-vuotiaille lapsille ja nuorille laadukasta, turvallista ja tavoitteellista ympärivuorokautista erityistason lastensuojelun sijaishuoltoa. Arola vastaa erityisesti lasten ja nuorten neuropsykiatrisiin ja neuropsykologisiin haasteisiin sekä toiminnanohjauksen, tunnesäätelyn, käyttäytymisen, oppimisen, kommunikaation ja psyykkisen hyvinvoinnin tuen tarpeisiin. Toiminnan lähtökohtana on lapsen yksilöllinen tilanne, tarpeet, vahvuudet ja sijoitukselle asetetut tavoitteet. Työskentely on neuropsykiatrisesti orientoitunutta, kuntouttavaa, suhdeperustaista ja yhteisöllistä. Lapselle rakennetaan turvallinen, selkeä ja ennakoitava arki, jossa jokapäiväiset tilanteet toimivat kasvun, kuntoutumisen ja uusien taitojen harjoittelun ympäristönä. Arolassa vahvistetaan lapsen toimintakykyä, toiminnanohjausta, tunnesäätelyä, arjen taitoja, koulunkäyntiä, sosiaalisia valmiuksia ja osallisuutta. Omaohjaajatyöskentely, turvalliset aikuissuhteet sekä lapsen aktiivinen osallistuminen oman arkensa ja tavoitteidensa suunnitteluun ovat keskeinen osa työskentelyä. Lapsen läheiset ja muu verkosto otetaan suunnitelmallisesti mukaan työskentelyyn. Tavoitteena on vahvistaa lapsen turvallisuuden ja pystyvyyden kokemusta sekä hänen valmiuksiaan selviytyä arjesta vähitellen yhä itsenäisemmin. Kaikessa toiminnassa lähtökohtina ovat lapsen etu, turvallisuus, yksilöllisyys, osallisuus ja oikeus hyvään kohteluun.

Arolan kokonaispinta-ala on noin 240 m2 + alakerran Harjulakodin yhteiset tilat. Jokaisella lapsella on oma huone. Huoneen pinta-ala vaihtelee 12-18m2 väliltä. Kaikissa huoneissa on oma wc ja suihku. Lapset saavat itse vaikuttaa huoneiden sisustukseen. Lisäksi Arolassa on yhteisiä tiloja kuten aistihuone, pelihuone, ruokasali, keittiö ja
olohuone. Ohjaajilla on käytössään oma toimisto. Alakerrassa on sauna, puutyöverstas, kuntosali, pesutupa, neuvotteluhuone, varastot sekä  henkilökunnan sosiaalitilat. Nämä tilat ovat kummankin palvelupisteen käytössä. Talon toisella seinustalla on erillinen parkkipaikka.

Lapsen osallisuus

Arolassa lapsi nähdään aktiivisena toimijana omassa elämässään ja sijaishuollossaan. Jokainen lapsi kohdataan yksilönä, ja hänen ikänsä, kehitystasonsa, tarpeensa, vahvuutensa ja kehitysmahdollisuutensa huomioidaan hoito- ja kasvatustyössä. Lapsen etu, turvallisuus, osallisuus ja oikeus hyvään kohteluun ohjaavat kaikkea toimintaa. Lasta tuetaan ilmaisemaan omia mielipiteitään, toiveitaan ja kokemuksiaan sekä osallistumaan itseään koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallisuus toteutuu arjessa muun muassa oman viikko-ohjelman, tavoitteiden, harrastusten ja vapaa-ajan suunnittelussa sekä tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa. Lapsille tarjotaan ikä- ja kehitystason mukaisia valinnanmahdollisuuksia ja riittävästi aikuisen tukea valintojen tekemiseen. Arolassa järjestetään viikoittain yhteisökokous, jossa lapset voivat tuoda esille arkeen, yhteisiin toimintatapoihin ja yksikön toimintaan liittyviä näkemyksiään, toiveitaan ja kehittämisehdotuksiaan.

Lasten esille tuomia asioita hyödynnetään viikko-ohjelmien, yhteisten käytäntöjen ja yksikön toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Omaohjaajatyöskentelyllä varmistetaan jokaiselle lapselle säännöllinen mahdollisuus yksilölliseen ja turvalliseen kohtaamiseen sekä kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen. Turvallisessa ja luottamuksellisessa aikuissuhteessa lapsen kanssa käsitellään hänelle merkityksellisiä asioita, sanoitetaan kokemuksia ja tunteita, tunnistetaan vahvuuksia sekä seurataan yhdessä lapselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lapsen perheen ja muiden hänelle merkityksellisten läheisten kanssa tehdään tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä. Kasvatuskumppanuudessa pyritään yhteisiin tavoitteisiin ja mahdollisimman johdonmukaisiin toimintatapoihin lapsen eri kasvuympäristöissä. Perhe osallistuu lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimiseen yhdessä lapsen, omaohjaajan ja muun verkoston kanssa. Yhteistyötä tehdään lapsen edun mukaisesti myös sosiaalityöntekijän, koulun, terveydenhuollon ja muiden lapselle keskeisten toimijoiden kanssa. Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma päivitetään ja käydään läpi vähintään vuosittain yhdessä yksikön lasten kanssa. Sen avulla vahvistetaan lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan sekä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa yksikön toimintatapoihin, hyvään kohteluun ja turvalliseen arkeen. Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti sähköisellä Forms-asiakaspalautekyselyllä lapsilta, läheisiltä ja yhteistyötahoilta. Lisäksi palautetta voi antaa ympäri vuoden anonyymisti, ja lasten näkemyksiä kerätään jatkuvasti arjen kohtaamisissa ja yhteisökokouksissa. Palautetta kerätään myös sijoituksen päättyessä. Saatua palautetta, lasten kokemuksia sekä tavoitteiden toteutumista hyödynnetään toiminnan laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkuvassa kehittämisessä.

Arolan neuropsykiatrisessa, kuntouttavassa, suhdeperustaisessa ja yhteisöllisessä viitekehyksessä osallisuus tarkoittaa ennen kaikkea lapsen toimijuuden vahvistamista. Tavoitteena on, että lapsi tulee aidosti kuulluksi, tunnistaa omia vahvuuksiaan ja tarpeitaan, oppii tekemään valintoja ja ottamaan ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti vastuuta omasta arjestaan. Turvallinen ja ennakoitava ympäristö sekä luottamukselliset aikuissuhteet luovat perustan sille, että lapsi pystyy osallistumaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin ja hänen kokemuksensa vaikuttavat aidosti työskentelyyn.

Koulunkäynti

Arolassa koulunkäynti nähdään keskeisenä osana lapsen hyvinvointia, kuntoutumista ja tulevaisuuden rakentamista. Tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle hänen tarpeitaan ja toimintakykyään vastaavat mahdollisuudet osallistua opetukseen sekä vahvistaa koulunkäyntiin liittyviä valmiuksia ja onnistumisen kokemuksia. Koulunkäyntiä tuetaan yksilöllisesti osana lapsen jokapäiväistä arkea. Arolan henkilöstö tukee tarvittaessa päivärytmin ylläpitämisessä, heräämisessä ja aamutoimissa, koulupäivään valmistautumisessa, toiminnanohjauksessa, tehtävien aloittamisessa ja loppuun saattamisessa, siirtymätilanteissa sekä kouluun lähtemisessä. Tarvittaessa lapselle tarjotaan vahvempaa aikuisen tukea ja kouluun saattamista.

Koulupäivän jälkeen huomioidaan lapsen palautumisen tarve ja hänen kanssaan voidaan käsitellä koulupäivän tapahtumia. Kouluun lähtemisen tai koulunkäynnin vaikeuksia ei tarkastella Arolassa pelkästään lapsen haluttomuutena tai kieltäytymisenä. Tilannetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja neuropsykiatrinen näkökulma huomioiden. Yhdessä lapsen, koulun ja muun verkoston kanssa selvitetään esimerkiksi kuormitustekijöitä, päivärytmiä, koulumatkan haasteita, tarvittavan aikuisen tuen määrää sekä koulussa tarvittavia yksilöllisiä tukitoimia. Tavoitteena on tunnistaa koulunkäynnin esteet mahdollisimman varhain ja löytää konkreettiset keinot opetukseen osallistumisen mahdollistamiseksi. Arola tekee tiivistä yhteistyötä Kajaanin kaupungin perusopetuksen, lapsen oman koulun, huoltajien, sosiaalityöntekijän, hoitavien tahojen ja muun verkoston kanssa. Tarvittaessa selvitetään lapsen tarpeisiin soveltuvia koulukuljetuksia ja opetuksen järjestämisen ratkaisuja. Lapsen tilanteen edellyttäessä yhteistyötä voidaan tehdä myös sairaalaopetuksen ja Palokankaan koulun AVO-luokan kanssa. Arola osallistuu aktiivisesti koulunkäynnin tukemiseen ja välittää lapsen arjesta saatavaa tietoa moniammatillisen suunnittelun tueksi, mutta ei korvaa opetuksen järjestäjän vastuuta opetuksen toteuttamisesta.

Henkilöstö ja osaaminen

Arolan moniammatilliseen henkilöstöön kuuluu seitsemän hoito- ja kasvatushenkilöstön työntekijää sekä Harjulakodin johtaja. Hoito- ja kasvatushenkilöstöstä kolme on miehiä ja neljä naisia. Henkilöstöön kuuluu sairaanhoitajia, sosionomeja ja lähihoitajia. Neljä työntekijää on työskennellyt Harjulakodissa lastensuojelun sijaishuollossa jo pitkään ja siirtynyt perustason yksiköstä Arolan erityistason yksikköön. Tämä tukee työryhmän jatkuvuutta ja tuo erityistason työskentelyyn vahvaa käytännön lastensuojeluosaamista sekä Harjulakodin toimintatapojen tuntemusta.

Henkilöstön osaamisessa yhdistyvät pitkä lastensuojelun sijaishuollon kokemus, neuropsykiatrinen osaaminen, mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen, sairaanhoidollinen ja lääkehoidon osaaminen, sosiaalialan osaaminen sekä perheiden kanssa tehtävän työn valmiudet. Moniammatillinen osaaminen tukee Arolan neuropsykiatrista, kuntouttavaa ja suhdeperustaista viitekehystä sekä mahdollistaa lapsen tilanteen tarkastelun kokonaisvaltaisesti.