Odotettu kesä tekee tuloaan. Sen huomaa käsineiden sekä päällystakkien jäännistä naulakkoon sisälle, viimeisetkin lumikasat ovat sulaneet ja nurmikko alkaa vihertää. Lumen alta paljastuukin usein melkoinen määrä roskaa ja syksystä jääneitä puidenlehtiä.
Vietimme toukokuisena keskiviikkona perinteiset pihatalkoot. Yhteistuumin haravoimme, keräsimme roskia, leikkasimme marjapensaat ja pihasta kaadettiin myös yksi puu.
Trampoliini löysi paikan etupihalta, eikä sen kasaajia tarvinnut kaukaa etsiä. Myös grilli asetettiin valmiiksi seuraavaa päivää varten, jolloin on tarkoitus viettää grillikauden avajaiset.
Sää suosi meitä talkoilijoita. yhteisen hyvän vuoksi työntekijät kuin myös nuoretkin ahkeroivat auringon paistaessa taivaalla.
Päivän aikana oli havaittavissa paljon hymyileviä kasvoja. Hymyn aiheuttajina oli muun muassa tuulenpuuska, jotka levittivät jo haravoituja lehtiä, hyvä välipala ja kahvi sekä roskakatoksesta löydetty linnunpesä tai ehkä pikemminkin se keino, millä päästiin tarpeeksi korkealle se kuvaamaan.
Yhden päivän aikana ei suinkaan ihan kaikkea saatu tehtyä, mutta se ei haittaa. Siivoukset jatkuvat lähipäivinä sekä innokkaat hortonomin ja kylväjän taidot omaavat odottavat, milloin pääsevät istuttamaan kesäkukat sekä kylvämään kasvimaan.
.
Tällä hetkellä sijaishuoltoyksikkö Kotilassa on ollut ajankohtaisena aiheena itsenäistyminen ja siihen liittyvä omaan asuntoon muuttaminen sekä jälkihuolto. Haluammekin kertoa Teille, mitä meillä Kotilassa nuoren itsenäistymiseen liittyy.
Nuoren sijoituksen päättämisestä, omaan asuntoon muuttamisesta sekä mahdollisesta jälkihuollon aloittamisesta sovimme yhdessä nuoren, hänen huoltajiensa sekä sosiaalitoimen kanssa. Olemme nuoren apuna asunnon hankkimisessa sekä asuntoon hankittavien kalusteiden ja muiden tarvikkeiden ostamisessa. Usein huonekalut ja muut asuntoon liittyvät hankinnat tehdään nuoren itsenäistymisvaroista, joita nuorelle on kertynyt sijoituksen aikana. Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on siis tiivistä myös nuoren itsenäistymisvaiheessa.
Ensimmäiseen omaan asuntoon muuttamiseen liittyy paljon asioita, joita nuori ei ole välttämättä koskaan ennen joutunut hoitamaan. Kannustamme, tuemme ja tarvittaessa olemme nuoren mukana hoitamassa asioita. Nuorten saadessa onnistumisen kokemuksia, heidän itsevarmuutensa lisääntyy hoitamaan itse heitä itseään koskevia asioita.
Kotilasta omaan asuntoon muuttaminen vaihtelee nuoren tilanteen mukaan. Ihanne tilanne on, että nuori voi muuttaa omaan asuntoonsa pikkuhiljaa. Tällöin nuori asuu edelleen Kotilassa, mutta käy omalla asunnollaan niin sanotuilla kotiharjoittelujaksoilla. Nuori voi alkuun viettää yhden yön omalla asunnollaan, ja pikkuhiljaa kotiharjoittelujaksojen pituutta lisätään, kunnes sijoitus Harjulakotiin päättyy, ja nuori muuttaa kokonaan omaan asuntoonsa. Kotiharjoittelujaksoille teemme nuoren kanssa sopimuksen, johon kirjataan esimerkiksi kotikäynnit sekä yhteydenpito nuoren ja ohjaajien välillä kotiharjoittelujaksojen aikana. Nuori voi kuitenkin tarvittaessa olla mihin vuorokauden aikaan tahansa yhteydessä Harjulakodin ohjaajiin. Kotiharjoittelun aikana nuorella on mahdollisuus harjoitella omalla asunnollaan itsenäistä elämää ja jo aiemmin opittuja kodinaskareita.
Harjulakodista pois muuttavalla nuorella on oikeus Lastensuojelulain mukaiseen jälkihuoltoon 25-vuotiaaksi saakka. Jälkihuolto on sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea. Jälkihuollon tarkoituksena on auttaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Kotilasta itsenäistyvä nuori saa itse olla vaikuttamassa siihen, ketkä ohjaajat tulevat olemaan hänen jälkihuolto-ohjaajiaan. Jälkihuoltoon valitaan työpariksi sosionomi ja lähihoitaja. Kotilasta omaan asuntoon muuttavan tuen tarve vaihtelee paljon. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että teemme yhdessä nuoren, hänen huoltajiensa sekä sosiaalitoimen kanssa yksilöllisen jälkihuoltosuunnitelman, johon kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet. Nuoren saama tuki voi olla alkuun hyvinkin tiivistä, mutta tuen tarpeen vähentyessä, sitä vähennetään asteittain.
Me ohjaajat toivomme, että nuori voi turvallisin ja hyvin mielin muuttaa Kotilasta omaan asuntoon asumaan.
Tammikuun aiheena kerromme hieman perhekuntoutuksesta sekä perheiden kanssa työskentelyssä käytettävästä perhearviointimenetelmästä. Harjulakodissa kannatetaan kouluttautumista ja siksikin aihe on ajankohtainen. Ohjaajiamme kouluttautuu taas perhearviointi menetelmän käyttäjiksi Suomen Mielenterveys ry:n järjestämässä koulutuksessa Kuopiossa.
Perheen saavuttua Harjulakotiin, ohjaajat auttavat perhettä saamaan kiinni arjesta ja lapselle sopivasta päivärytmistä. Ensimmäisten viikkojen aikana tutustellaan toisiimme, Harjulakotiin ja sen ympäristöön. Arjen askareiden lomassa ja yhteisten keskustelujen avulla käydään läpi perheen huolia ja vaikeuksia tai perhettä kohdannutta kriisiä. Tällöin puhutaan esimerkiksi vanhempien jaksamisesta, lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, perheen päivärytmistä, kaupassa käynneistä, ruuan laitosta, jne. Ohjaajat ovat tarvittaessa vanhempien apuna ja tukevat arjen käynnistymistä Harjulakodissa. Usein jo perhekuntoutuksen alkuvaiheessa huomataan myös perheen vahvuudet ja voimavarat, joiden avulla lähdetään kulkemaan kohti niitä tavoitteita, jotka asiakassuunnitelmassa on asetettu.
Perhekuntoutuksen alkuvaihetta kutsutaan arviointijaksoksi. Arviointijakso ei tarkoita, että ohjaajat tarkkailevat ja arvioivat ulkopuolisina perhettä. Perhearvioinnissa keskitytään lapsen näkökulmaan. Tällöin vanhempien kanssa yhdessä keskustellen mietitään, mikä perheen arjessa tai perheenjäsenten vuorovaikutuksessa vaikeuttaa/ edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Ohjaajat auttavat myös vanhempia itse arvioimaan tilannettaan ja pohtimaan ratkaisuja, miten kuntoutuksessa päästään eteen päin.
Vanhempien kanssa käydyt keskustelut kirjataan ylös perhearviointilomakkeistoon, joka sisältää laajasti koko perhe-elämän kirjon, mm. vanhemmuuden, lapsen hoidon ja kasvatuksen, arjen sujumisen, perheen keskinäisen vuorovaikutuksen, perhetaustan jne. Vanhemmat saavat kaikki nämä kirjaukset itselleen luettavaksi, jolloin vanhemmat pysyvät tietoisina, missä perhekuntoutuksessa mennään. Perhearviointimenetelmän ideana on avoimuus ja yhdessä tekeminen. Tämä tarkoittaa, että vanhempien ajatukset ja muutosehdotukset kirjataan ylös ja pohditaan yhdessä, miten ne edistävät lapsen hyvinvointia ja muiden tavoitteiden saavuttamista. Perhearviointi kartoittaa siis perheen voimavaroja ja vahvuuksia ja toisaalta selkiyttää niitä haasteita, joihin perhekuntoutuksessa keskitytään ja joita aletaan työstämään.
Perhearviontimenetelmä pitää sisällään myös yhteisten keskustelujen lisäksi perhetehtäviä. Näitä vanhemmat tekevät keskenään tai lasten kanssa yhdessä. Perhetehtävänä voi olla esimerkiksi leikkiminen lapsen kanssa tai yhteisen retken suunnittelu. Perhetehtävät ovat usein toiminnallisia ja tuovat siten vaihtelua perheen kanssa työskentelyyn. Perhetehtävät auttavat myös perheenjäseniä näkemään ja kuulemaan toinen toisiaan paremmin Perhetehtävät käydään jälkeen päin yhdessä läpi, jolloin niidenkin kautta saadaan arvokasta tietoa jatkotyöskentelylle.
Aikaisemmin kerroimme uutena juhlana järjestettävästä puurojuhlasta. Nuoret kutsuivat juhlaan läheisiään ja osallistuivat illanvieton valmisteluun. Vieraita puurojuhlaan saapui liki kolmekymmentä ja tunnelma oli lämmin sekä suvaitseva. Nuorten kokeman mukaan juhla oli mukava, kuten yksi nuoristamme kertoi: ” Mielestäni puurojuhla oli mukava ja tärkeä, koska kaikilla oli mahdollisuus kutsua ja nähdä läheisiään. Huomasin kuitenkin, että ne joiden läheiset eivät päässeet paikalle olivat apeita. Minulle tuli paha mieli toisten puolesta.” Kuitenkin nuoren kokeman mukaan puurojuhla oli hyvä idea. Hän kertoi huomanneensa valtaosan vieraista keskustelevan keskenään ja kaikki nuoret saivat osakseen huomiota vaikka omia kutsu vieraita ei olisi ollutkaan. Yhteisen puurojuhlan vietto loi yhteisöllisyyttä ja vahvisti yhteistyötä nuorten, ohjaajien kuin myös heidän läheisten kesken.
Perinteistä Joulujuhlaa vietettiin harjulakodin nuorten, ohjaajien sekä pelastakaa lapset ry:n hallitus väen kanssa. Joulujuhlaan kuului ruokailu, yhteislaulu, lahjojen jako sekä kahvittelu. Joulujuhlan valmistelut tehtiin yhdessä nuorten kanssa, tällöin he saivat ohjaajan jakamatonta huomiota ja pääsivät oppimaan ja vahvistamaan kodinaskareiden taitoja. Mieltä lämmittää nuoren kertoma palaute: ”Joulujuhla oli kiva ja siellä oli rento tunnelma. Oli kiva yhessä syödä ja jutella. Ylipäätään olla yhessä harjulakodin porukalla”.
Kävimme keskustelua ohjaajien kesken joulun merkityksestä. Joulu koetaan vuoden juhlista suurimpana, jonka valmistelun osa aloittaa jo itsenäisyys päivän jälkeen. Joulun aika on rauhoittumisen ja perheen kanssa yhteisen ajan viettämisen aikaa. Perinteiden kunnioittaminen koetaan tärkeänä puhuttiimpa joulupöydän tarjottavista tai pyhien ajan tekemisistä. Perinteitähän on yhtä monta kuin joulun viettäjääkin, mutta yhdistävänä tekijänä koettiin perinteiden merkitys. Perinteitä arvostetaan ja niitä halutaan vaalia. Joulun aikaan tahdotaan tehdä yhdessä perheen kanssa askareita, antaa aikaa läheisille ja rauhoittumiselle.
Jouluun yhdistetään paljon velvoitteita, suoritettavia tehtäviä sekä lahjapakettien täyttämiä kuusen alustoja. Koemme tärkeänä jättää suorittaminen vähemmälle ja keskittyä antamaan aikaa läheisille. Rauhoittua, rentoutua, osoittaa välittämistä. Mielestämme lahjoista tärkein on läheiselle annettu aika. Muistetaanko tänä jouluna jättää kaappi jos toinenkin siivoamatta ja pysähtyä olemaan läsnä. Rauhoittua, osoittaa ja vastaanottaa välittämistä. Harjulakoti rauhoittuu nyt joulunviettoon, Rauhaisaa joulunaikaa.
Harjulakodissa on yhtä monta joulunviettoperinnettä ja yhtä monta mielipidettä joulusta kuin on henkilökuntaa ja asiakkaitakin. Joulusta ja sen herättämistä tunteista ääneen puhumalla voi selvittää, minkälainen joulunaika on hyvä meille kaikille. Yhteisenä uutena tapana otimme käyttöön jouluisen satuhieronnan, johon tykästyivät nuoret sekä ohjaajat. Satuhieronnassa aikuinen lukee satua ja piirtää satua samalla lapsen selkään. Satuhieronnan tarkoituksena on lisätä yhteyttä lapsen ja aikuisen välillä rauhoittaen ja rentouttaen.
Jouluun valmistautuminen aloitettiin Kotilassa hyvissä ajoin syksyllä. Joulunajan suunnitteluun kuuluvat muun muassa lasten ja nuorten kotilomien ja joulujuhlien suunnittelu. Kaikille lapsille ja nuorille pyritään mahdollistamaan joulunvietto läheistensä parissa.
Harjulakodissa järjestetään perinteinen jouluruokailu koko talon henkilöstölle ja asiakkaille sekä Kajaanin Pelastakaa Lapset Ry:n hallituksen jäsenille. Jouluruokailua varten valmistetaan itse perinteisiä herkkuja ja onpa harjoiteltu myös joululauluja kitaran säestyksellä yhteislaulua varten. Joulukoristeet ja -valot ovat löytäneet paikkansa pikkuhiljaa, ja näin marraskuun lopulla Kotilassa on jo kodikas jouluinen tunnelma.
Tänä vuonna päätimme järjestää puurojuhlan ensimmäistä kertaa Kotilan lasten ja nuorten vanhemmille ja muille läheisille. Lapset ja nuoret saivat itse päättää, ketä haluavat kutsua yhteiseen illanviettoon. Ilmoittautuneita onkin mukava määrä, tulemme siis viettämään iltaa lasten ja nuorten ja heidän läheistensä parissa jouluherkkuja maistellen. Itsetehty piparitaikina muovautuu ennen puurojuhlaa lasten ja nuorten käsissä valmiiksi herkuiksi odottamaan h-hetkeä.
Harjulakodissa jokainen lapsi ja nuori saa toivoa mieleistään joululahjaa tai lahjoja samansuuruisella budjetilla. Lahjat tullaan jakamaan lapsille koko talon yhteisessä jouluruokailujuhlassa. Perinteeksi muodostuneeseen jouluruokailuun on kutsuttu myös yhdistyksemme, Pelastakaa Lapset ry:n hallituksen jäsenet. Joulun odotukseen kuuluu luonnollisesti joulukalenterit, jotka on jokaiselle lapselle hankittu. Ohjaajat ovat suunnitelleet lisäksi toiminnallisen joulukalenterin, jossa jokainen lapsi ja nuori saa vuorollaan avata joulukalenterin luukun. Luukuista avautuu henkilökohtaisesti tietylle lapselle tai nuorelle suunnattuja positiivisia asioita: myönteistä palautetta, kehuja, tsemppausta ja hyviä ajatuksia.
Puuhakkain joulun odotus terveisin Harjulakodin ohjaajat.
Kotilassa Harjulakodin sijaishuoltoyksikössä on tällä hetkellä seitsemän lasta, osa käy peruskoulua ja osa ammattikoulua. Lapset ovat kotoisin eri puolilta Suomea, osa avohuollon sijoituksena ja osa huostaanotettuja. Asiakkuus alkaa yleensä, kun sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijä ottaa suoraan yhteyttä Harjulakotiin. Sosiaalityöntekijän yhteyden oton jälkeen aletaan kartoittamaan, olemmeko lapsen tarpeet huomioiden oikea sijoituspaikka. Lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan verkostossa on mukana ammattilaisia eri tahoilta. Sosiaalityöntekijän laatima asiakassuunnitelma on pohjana Harjulakodissa tehtävälle hoito- ja kasvatussuunnitelmalle, jonka jokaisen omaohjaaja laatii. Omaohjaajana toimii ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Sosionomi työparinaan lähihoitaja.
Kotilassa nuorten kanssa eletään nimensä mukaisesti kodinomaista arkea. Jokaisella nuorella on oma huone, jonka siisteydestä on ensisijaisesti itse vastuussa, yhteisistä tiloista pidetään yhdessä huolta. Nuoret ja lapset käyvät arkipäivisin koulua kukin tahollaan. Koulun jälkeen on läksyjen tekoa ja kuulumisten vaihtamista. Nautimme yhdessä keittäjän valmistaman päivällisen, jonka jälkeen kukin nuori voi viettää vapaa-aikaa harrastusten parissa. Joku voi mennä talon ulkopuoliseen harrastukseen, joku voi pelata biljardia, toinen korjailla pyöräänsä talon omalla verstaalla.
Iltapalan laittovuorot sovitaan sunnuntaina pidettävässä yhteisökokouksessa, jossa nuoret yhdessä ohjaajien kanssa suunnittelevat tulevan viikon iltapalat. Nuori voi omalla vuorollaan valmistaa esimerkiksi lämpimiä voileipiä tai smoothietä. Kotilan arki, kuten monen muunkin kodissa arki menee arjen askareissa. Viikonloppuisin pyritään ottamaan rauhallisemmin ja esimerkiksi leivotaan yhdessä, nuorten suosikkileivonnaisena tällä hetkellä on kiistatta pätkismokkapalat.
Kotilan arjessa ohjaaja on aina saatavilla ohjatakseen nuoria arjen askareissa, mutta myös keskustelua ja läheisyyttä varten. Illalla television ääressä voidaan, vaikka hieroa nuoren hartioita tai letittää hiuksia. Yhdessä puidaan isot ja pienet murheet, nuoria kannustetaan puhumaan tunteistaan ja ajatuksistaan ja selvittämään kaikki asiat puhumalla. Selkeät rajat ja yhteiset säännöt selkeyttävät arkea ja lisäävät nuorten turvallisuuden tunnetta.
Kotilassa aletaan jo pikkuhiljaa valmistautumaan joulunajan tapahtumiin, näistä pääsette lukemaan seuraavassa kirjoituksessa.