Category:

Blogi

Valtakunnallinen Lapsen Ääni 2021

Valtakunnallinen Lapsen Ääni 2021

by Sanna

Valtakunnallinen Lapsen Ääni 2021– kyselymme antaa huolestuttavia merkkejä nuorten hyvinvoinnista! Lähes puolet kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista kokee henkisen hyvinvointinsa huonontuneen kuluneen vuoden aikana. ”Olen jäänyt ystäväporukoistani ulkopuolelle siksi, että vanhempani ovat halunneet, että noudatan rajoituksia tarkemmin kuin muiden vanhemmat”, eräs vastaaja kertoi kyselyssä.

Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat ja matalatuloisten perheiden lapset kertoivat olevansa huolissaan omasta henkisestä hyvinvoinnistaan.

Lue lisää kyselyn tuloksista: https://www.pelastakaalapset.fi/uutiset/pelastakaa-lasten-tuore-raportti-lahes-joka-toinen-lapsi-tai-nuori-huolissaan-henkisesta-hyvinvoinnistaan-koronan-pitkittyessa/?fbclid=IwAR3zwVk85QxCrLRw0S-L8vy7uVk902dhwCEuLTVuG_R2-xaOHq2pmg3EjeE

0 comment

Blogitekstin ovat kirjoittaneet Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat.

Perhekuntoutuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on auttaa perheitä löytämään omia vahvuuksia ja voimavaroja. Voimavaroja ja vahvuuksia voidaan etsiä yhdessä perheiden kanssa hyödyntäen monenlaisia työmenetelmiä. Toiminnassa on tärkeää huomioida myös perheiden tarjoama vertaistuki toisilleen. 

Pelastakaa Lapset ry:n Harjulakoti tarjoaa perheitä tukevaa sekä kuntouttavaa perhekuntoutusta Kajaanissa (Harjulakoti s. a.a). Savonia ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat lähtivät toteuttamaan yhteistoiminnallista projektia perhekuntoutusyksikön asiakasperheiden parissa. Opiskelijat suunnittelivat toiminnan siten, että se palveli kaikkia perhekuntoutuksen asiakkaita. Tavoitteena oli asiakasperheiden voimavarojen lisääminen sekä löytäminen toiminnallisin työmenetelmin, vahvistaen perheiden keskinäistä yhteenkuuluvuutta.

Voimavarakeskeinen lähestymistapa osana perhekuntoutusta

Kuntoutus jo sanana viittaa voimavarojen ja ratkaisujen löytämiseen sekä parempaan tulevaisuuteen. Kuntoutujana vahvistetaan asiakkaan omaa roolia tavoitteidensa asettajana sekä aktiivisena toimijana. Vanhanaikaisessa ajatusmallissa kuntoutuja ensin kuntoutetaan, jotta hän voi osallistua yhteiskunnan toimintaan. Nykypäivänä on menty siihen, että ihmisen osallistumista tuetaan niin, että hän voi kuntoutua. (Pärnä 2010, 43–45.)

Voimavarasuuntautunut vuorovaikutus on yhteinen nimittäjä perhekuntoutuksessa käytettäville menetelmille. Menetelmien avulla on tarkoitus vahvistaa lapsen sekä vanhemman välistä myönteistä suhdetta, että auttaa perheenjäseniä tunnistamaan voimavarojaan sekä yhdessä, että erikseen. Kunnioittavalla ja arvostavalla työtavalla pyritään vahvistamaan vanhempien osallisuutta. (Pärnä 2010, 47–50.) Osallisuudella tarkoitetaan mukana olemista, vaikuttamista, huolenpitoa ja osalliseksi pääsemistä yhteisesti rakennettuun hyvinvointiin (STM s. a.). Arjen taitoja harjoitellessa jo kuntoutusjakson aikana vahvistetaan perheen osallisuutta, jolloin opitut taidot siirtyvät arkeen ja muuttuvat voimavaroiksi. (Pärnä 2010, 47-50.) Voimavarakeskeisessä lähestymistavassa korostuvat asiakkaiden aktiivisuus, toimijuus, osallisuus ja elämänhallinta (Vogt 2016. 30–31).

Yhdessä tehden voimavaroja löytämässä

Voimavarojen löytäminen on perhekuntoutuksessa kaikille perheille yhtenäinen tavoite. Yhteiset tavoitteet tukevat perheitä etsimään niitä yhdessä, jolloin perheistä on toisilleen vertaistukea. Vertaistuki itsessään lisää voimavaroja. Vertaistuessa jaetaan omia kokemuksia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevan kanssa omaehtoisesti ja vastavuoroisesti (Mielenterveystalo s. a.). Opiskelijoiden yhteistoiminnallisen projektin tavoitteiksi asetettiin voimaantumisen lisäksi ryhmäytyminen ja osallisuus.

Yhteisissä toimintatuokioissa käytettiin laajasti erilaisia toiminnallisia ja voimaannuttavia menetelmiä. Alkuun tuokioissa lähdettiin liikkeelle tutustumisesta ja puheenaiheet pidettiin kevyinä, kunnes luottamus ryhmän kesken muodostui. Unelmakartan avulla havainnollistettiin tulevaisuuden haaveita ja tavoitteita. Keskustelu tulevaisuudesta sai syvyyttä ja pohtimaan miten omia unelmia voisi tavoitella. Luonnossa yhdessä ulkoillen etsittiin valokuvauksen avulla omaa mielenmaisemaa. Kuvaa voi käyttää apuna sen hetkisten tunteiden sanoittamisessa.

Kuva 1. Oma mielenmaisema (Oma arkisto 2021.)

Perheiden kanssa työskentelevän ammattilaisen tulee huolehtia lasten, nuorten, vanhempien ja perheiden tasavertaisista mahdollisuuksista osallistumiseen omalla tavallaan. (Pärnä 2010, 43–45.) Opiskelijat lähtivät suunnittelemaan projektiin kuuluvia ryhmätuokioita sillä ajatuksella, että toiminta palvelee ja kiinnostaa sekä lapsia että aikuisia. Tuokioissa korostettiin, että jokainen saa osallistua haluamallaan panostuksella ja kynnys osallistumiseen pidettiin matalana. Huomioiden, että osallisuutta on myös toiminnasta kieltäytyminen. Toiminta muodostui onneksi kaikkia kiinnostavaksi ja niitä jopa odotettiin, joten kukaan ei koko projektin aikana halunnut olla osallistumatta.

Tunnelmat ja havainnot

Mattila on vuonna 2017 sosiaalityön pro gradu tutkielmassaan tutkinut perheiden kokemuksia perhekuntoutusjaksoista vanhempien kertomana. Perhekuntoutuksen päätoiminta-ajatuksena on, että perheet tarkastelevat omia vahvuuksia, heikkouksia ja toimintaansa eri tilanteissa. (Mattila 2017, 2, 9.) Tutkimuksessa selvisi, että perheiden oli vaikea määrittää omia vahvuuksia ja voimavaroja (Mattila 2017, 47). Ohjaustuokioihin otettiin mukaan työmenetelmiä, joiden kautta perheet voivat löytää positiivia voimavaroja. Näin voimavarojen miettiminen on helpompaa tulevaisuudessa ja esimerkiksi työskentelyn tukena, jota asiakkaat tekevät perhekuntoutuksen työntekijöiden kanssa.

”Rentoa, mukavaa yhdessäoloa.” -Perhekuntoutuksen asiakas

Tuokioiden edetessä luottamus ryhmään kasvoi puolin ja toisin. Tunnelma muuttui rennoksi ja avoimeksi tuokio kerrallaan. Perheiden keskinäinen vuorovaikutus vahvistui ja tämä oli havaittavissa myös ohjaustuokioiden ulkopuolella. Vaikka yhteisiä toimintakertoja oli suhteellisen vähän perhekuntoutuksen kokonaiskestoon katsoen, oli niistä suuri vaikutus perheille ja vahvisti heidän sosiaalista kanssakäymistään toistensa sekä ohjaajien kanssa.

Kuva 2. Palautepuu (Oma arkisto 2021.)

Työmenetelmien käytön mahdollisuudet

Asiakkaalle voimavarakeskeisyys on sitä, että asiakas tulee kuulluksi ja hänet kohdataan arvostavasti. Työntekijän tulee olla kiinnostunut siitä, miten asiakas määrittelee elämäänsä sekä arvostaa asiakkaan ajatuksia. Ammattilaisen näkökulmasta voimavarakeskeisellä lähestymistavalla voi edesauttaa vuorovaikutussuhteen rakentumista. Vuorovaikutuksen tulisi olla vastavuoroista hyvässä asiakassuhteessa. (Vogt 2016. 30–31.)

”Nytkö nää jo loppu? Vois olla lissää tämmöstä.” -Perhekuntoutuksen asiakas

Yhteistoiminnallisesta projektista jäi niin asiakkaille kuin opiskelijoille positiivinen kokemus muistoksi. Perhekuntoutuksen asiakkaat toivoivatkin, että samankaltaista toimintaa olisi tulevaisuudessa enemmän. Yhteisön ja vertaistuen merkitystä ei tule unohtaa perhekuntoutuksessa.

Kuva 3. Yhteinen retki (Oma arkisto 2021.)

LÄHTEET

HARJULAKOTI s. a.a. Etusivu [verkkosivu]. Harjulakoti. [Viitattu 2021-03-09.] Saatavissa: https://www.harjulakoti.fi/

MATTILA, Johanna 2017. Perhekuntoutus vanhempien kokemana. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro-gradu tutkielma. [Viitattu 2021-03-07.] Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102281/GRADU-1509964583.pdf?sequence=1

Mielenterveystalo s. a. Vertaistuki [verkkosivu]. Mielenterveystalo. [Viitattu 2021-04-19.] Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/vertaistuki.aspx

PÄRNÄ, Katariina 2010. Perhekuntoutus lasten ja perheiden palveluna. Julkaisussa: TÖRRÖNEN, Maritta ja PÄRNÄ, Katariina (toim.) Voimaannuttavat suhteet perhekuntoutuksessa. Porvoo: Bookwell Oy, 43–50.

STM s. a. Osallisuuden edistäminen [verkkosivu]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2021-04-19.] Saatavissa: https://stm.fi/osallisuuden-edistaminen

VOGT, Ilse 2016. Voimavarakeskeisyys sosiaaliohjauksen asiakastyössä. Julkaisussa: HELMINEN, Jari (toim.) Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy, 29–43.

0 comment

Arvoitusten ratkomista ja aarrejahtia

by Sanna


Me henkilökunta saimme tänä vuonna käydä viettämässä pikkujoulua pakohuoneella. Monet saivat uuden elämyksen ja osa taisi intoutua pakohuoneesta vähän enemmän. 😊

Pakohuoneella käynnin jälkeen ohjaajien tiimissä tuli puheeksi kesäolympialaisten herkkupalkintojen jako. Saimme mahtavan idean, että toteutetaan nuorille palkinto aarrearkun piilottamisella.  Ei kun töihin! Innostuneina ja jännittyneinä suunnittelimme pelin kulkua. Oli mahtava huomata, kuinka hyvin tiimityö parhaimmillaan toimii. Työvuorosta toiseen pelin kulku ja vihjeet ja ideat jalostuivat ja sunnuntain yhteisökokouksessa nuoret pääsivät etsimään aarrearkkua. Vatsanpohjassa taisi tässä vaiheessa kutittaa enemmän ohjaajilla, kuin nuorilla.

Aarrejahti alkoi nuorten kokoontumisella olohuoneessa, jossa nuoret saivat ensimmäisen vihjeen, jonka avulla he lähtivät selvittämään seuraavan vihjeen sijaintia. Vihjeet olivat sijoiteltu sisätiloihin ympäri Harjulakotia. Vihjeet löytyivät nuorten loistavalla keskinäisellä yhteistyöllä.

Nuorten kommentteja aarrejahdista:

”Aluksi tuntui tylsältä, sitten oli tosi mukavaa”.

”Ihan kivaa, tuntui aluksi tylsältä”.

”Ihan ok”.

0 comment


Kotilan nuoret suorittivat kesän ja alkusyksyn aikana erilaisia aktiviteetteja, joista he saivat pisteitä. Pisteitä jaettiin osallistumisesta ja nuoren asenteesta aktiviteettia kohtaan.  Suurimmaksi osaksi nuoret saivat täydet pisteet aktiviteeteista. Aktiviteetteina olivat; Vuokatin seikkailupuisto, metsäretki, Frisbee-golf, uintireissu ja askartelu aktiviteeteista otetuista valokuvista.
Nuoret osallistuivat aktiviteetteihin innolla ja saivatkin isoimman mahdollisimman palkinnon. Nuoret voittivat Kotilan olohuoneeseen uuden taulu-tv:n, jota on kaipailtu pitkään. Lisäksi jokainen nuori ansaitsi itselleen pienempiä palkintoja, kuten karkkipussin, limpparin, tikkarin sekä sipsipussin.


Tässä kuvassa nuorten askartelemat taulut aktiviteeteista otetuista kuvista. Nuoret saivat taulut itselleen muistoksi.

0 comment

by Sanna

Vaihteeksi hieman erilainen blogiteksti. Täällä siis kirjoittelee toisen vuoden sosionomiopiskelija, joka on viikko sitten aloittanut opintoihinsa kuuluvan toisen harjoittelun Harjulakodin perhekuntoutuksen yksikössä. Ensimmäinen viikkoni oli kaikin puolin todella opettavainen ja silmiä avaava. Uusia ihmisiä, asioita ja toimintamalleja tuli niin paljon, että on haasteellista kirjoittaa kaikkea yhteen tekstiin.

Ennen harjoitteluni alkamista, päässäni oli tietty kuva perhekuntoutuksen toiminnasta. Mielikuvani oli, että työntekijät varmaan hukkuvat paperihommiin ja kiireiseen arkeen. Mietin myös, että todennäköisesti uuden aikuisen tullessa mukaan työtiimiin, perheillä on minua kohtaan varmasti omat ennakkoluulonsa. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, miten avoimin mielin perheet ottivat uuden ihmisen mukaan arkeensa. Pohdin omien työhön liittyvien olettamuksieni johtuvan täysin lastensuojeluun sekä perhekuntoutukseen liittyvästä stigmasta. Työn kenttä on laaja-alainen ja työtä tehdään monien eri yhteistyötahojen kanssa lapsen etu edellä. Tämä avautui minulle selkeämmäksi tutustuessani erilaisissa elämäntilanteissa eläviin perheisiin.

Huomasin viikon aikana, että saimme perhekuntoutuksessa olevien vanhempien kanssa aikaan vuorovaikutuksellisia keskusteluja, joista ainakin itse opin todella paljon uutta. Näkemykseni mukaan juuri nämä arjen keskustelut ovat perhekuntoutuksen tärkeimpiä työvälineitä. Toivon, että onnistun harjoitteluni aikana luomaan lisää syvällisempiä, dialogisia keskusteluja perheiden kanssa. Olen varma, että harjoitteluni aikana tulee vastaan myös tilanteita, joissa asiakkaat yrittävät omalla tavallaan testata minua, koska olen opiskelija ja täysin uusi aikuinen heidän arjessaan. Uskon näiden eteen tulevien tilanteiden olevan haasteellisia itselleni, mutta tiedän saavani tuen ohjaajilta.

Kuluneen viikon aikana huomasin, miten hyvin Harjulakodin työntekijät puhaltavat työssään yhteen hiileen. Työntekijöiden yhteisistä keskusteluista sekä tiimipalaverista ymmärsin, miten äärimmäisen tärkeää työtiimille on kertoa työpäivän aikana esiin tulleet asiat tai keskustelut asiakkaiden kanssa. Sujuva tiedonvaihto helpottaa koko tiimin työtä ja luo luottamusta myös työntekijöiden ja asiakkaiden välille. Perhekuntoutuksen työntekijältä vaaditaan hyvät tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaidot, jotka tulevat mielestäni esiin muun muassa tiedonvaihdossa sekä ongelmatilanteiden ratkomisessa.

Henkilökohtaisesti ensimmäisen viikkoni merkittävin oppimiskokemus liittyi perhekuntoutuksessa käytettäviin toimintamalleihin, mallintamiseen ja motivoivaan keskusteluun. Havaitsin työntekijöiden ja asiakkaiden välisistä keskusteluista, miten asiakkaita haastetaan miettimään ja pohtimaan käytöstään tai tilanteita itse, eikä heille anneta niihin heti valmiita vastauksia. Toimintamalleja käytetään esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhempi toimii hänelle yhdessä sovittujen tavoitteiden vastaisesti tai tilanteessa, jossa häntä kannustetaan löytämään tilanteeseen sopiva uusi toimintapa.

Mielestäni perhe saa perhekuntoutuksesta hyviä rakennuspalikoita arkeensa. Viikon aikana olen huomannut, että myös työntekijät oppivat perheiltä paljon uutta työnsä tueksi. Tämä vuorovaikutuksellisuus onkin yksi tärkeimmistä syistä, miksi alun perin lähdin opiskelemaan sosionomiksi. Mikään päivä ei ole samanlainen ja aina oppii jotain uutta. Odotan innolla mitä tulevat viikot tuovat tullessaan.


0 comment

Kotilan kesä suunnitelmia

by Sanna

kevään aikana nuoret ovat poikkeuksellisesti viettäneet paljon aikaa harjulakodissa. Ulkopuolisten sosiaalisten kontaktien vähiin jääminen ja tauko harrastustoiminnasta herätti ajatuksen: mitä tehdään kesälomalla?

Nuorten ääni haluttiin saada kuuluviin suunniteltaessa mitä aktiviteetteja kesä pitäisi sisällään. Tunnetusti nuoriso on helpompi saada osallistumaan, kun se mahdollistetaan heille mieleisellä tavalla. Siksipä suunnittelussa  päädyttiin käyttämään padlet alustaa johon nuoret kommentoivat omilla puhelimillaan.

padlet alustalla mielipiteiden keräämisen nuoret kokivat olevan mukavaa ja kivaa. Nuoret kertoivat pitäneen myös siitä, että saivat itse vaikuttaa mitä kesällä tehdään. Padlet alustalle tulleita ideoita oli paljon sekä ehdotukset sisälsivät paljon erilaista tekemistä ulkona.

Nuorten ehdottamista aktiviteeteistä kesän ajalle valikoitui: retki metsään, vuokatin käysirata, mini golf, frisbee golf, uinti sekä askartelu.

Aktiviteetit valikoituivat nuorten toiveiden pohjalta, koska halusimme varmistua kaikkien sitoutuvan osallistumaan aktiviteetteihin, jäisihän niistä mukavat kesämuistotkin. Siksipä lisäsimme pienen kannustimen, pisteyttämällä osallistumisen ja asenteen unohtamatta palkintoa erilaisten olympialaisten päätteeksi.

Nuorten kokemuksista olympialaisista ja aktiviteeteistä otetuista kuvista saatte lukea seuraavassa kirjoituksessa.

Mukavaa alkukesää!

0 comment

Mitä kuuluu?

by Sanna

Odotettu kesä tekee tuloaan. Sen huomaa käsineiden sekä päällystakkien jäännistä naulakkoon sisälle, viimeisetkin lumikasat ovat sulaneet ja nurmikko alkaa vihertää. Lumen alta paljastuukin usein melkoinen määrä roskaa ja syksystä jääneitä puidenlehtiä.

Vietimme toukokuisena keskiviikkona perinteiset pihatalkoot. Yhteistuumin haravoimme, keräsimme roskia, leikkasimme marjapensaat ja pihasta kaadettiin myös yksi puu.

Trampoliini löysi paikan etupihalta, eikä sen kasaajia tarvinnut kaukaa etsiä. Myös grilli asetettiin valmiiksi seuraavaa päivää varten, jolloin on tarkoitus viettää grillikauden avajaiset.

Sää suosi meitä talkoilijoita. yhteisen hyvän vuoksi työntekijät kuin myös nuoretkin ahkeroivat auringon paistaessa taivaalla.

Päivän aikana oli havaittavissa paljon hymyileviä kasvoja. Hymyn aiheuttajina oli muun muassa tuulenpuuska, jotka levittivät jo haravoituja lehtiä, hyvä välipala ja kahvi sekä roskakatoksesta löydetty linnunpesä tai ehkä pikemminkin se keino, millä päästiin tarpeeksi korkealle se kuvaamaan.

Yhden päivän aikana ei suinkaan ihan kaikkea saatu tehtyä, mutta se ei haittaa. Siivoukset jatkuvat lähipäivinä sekä innokkaat hortonomin ja kylväjän taidot omaavat odottavat, milloin pääsevät istuttamaan kesäkukat sekä kylvämään kasvimaan.

.


0 comment

by Sanna

Aikuisen on tärkeä luoda luotettava suhde nuoreen ja varmistua, että nuorelle jää oikeasti tunne kuulluksi tulemisesta ja mielipiteidensä merkityksellisyydestä. Nuoret tarvitsevat kokemusta kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta omassa yhteisössään. Meillä arjessa toisinaan tulee nuorilta pyyntö, tehdä jotain mieluista. Toisinaan toiveissa on ollut yhteinen metsäretki tai käydä seikkailemassa linnanraunioilla.

Mielenkiinnosta kysyimme muutamalta nuorelta, miten heidän mielestään me ohjaajat saisimme parhaiten selville nuorten omat ajatukset? Nuoret toivat esille viikoittain olevan yhteisökokouksen olevan riittävä tapa ilmaista mielipiteensä. Nuoret ehdottivat, että saisivat myös laittaa ajatuksensa paperille nimettömänä ja nämä ajatukset saisi vain ohjaajat luettavaksi. Keskusteluissa esille nousi myös tilanteen turvallisuus ”luodaan sellainen turvallinen ympäristö missä on hyvä jutella”. Myös yhteisöllisyyden merkityksestä puhuttiin. Tiedämme, että ihminen kasvaa ja kehittyy erilaisissa ihmissuhteissa ja suhteiden muodostumiseen tarvitsemme vuorovaikutustilanteita. Näitä tilanteita kaipaavat myös sijoitetut lapset. Erään lapsen suusta kuului: ”Joka viikko olis joku yhteinen juttu.”

Keskusteluista poiki mukavia ideoita tulevaa kesää ajatellen yhteisen tekemisen teemalla.


0 comment

Koska Korona

by Sanna

Kuinka monen kotona kuuluu lauseet ”ei voi mennä minnekkään”, ” ei saa halata”, ”muista pestä kädet”? Ja kaikki tämä, koska korona. Uskoakseni kaikilla on jokin uusi käänne tullut arjessaan koronaviruksen lieveilmiönä. Toiset ovat siirtyneet työpisteiltään tekemään etätöitä, osa tekee etänä sen minkä voi. Joidenkin alojen työntekijät ovat kohdanneet jo lomautuksia ja yrittäjillä kerrotaan olevan ”tukalat oltavat”. Isoja muutoksia arjessamme siis.

Isoja ja vaikuttavia muutoksia meille aikuisille, joista osa huolehtii kotikoululaisten pärjäämisestä vielä työpäivän jälkeen. Vaikuttavampia muutoksia meidän lapsille ja nuorille, jotka joutuvat ottamaan vastuuta opiskelustaan enemmän, siirtymään ylläpitämään ystävyyssuhteita enenevissä määrin puhelimen välityksellä.

Meillä Harjulakodissa on alkanut kotikouluarki, kuten monessa muussakin kodissa. Meidän lapsilla on siinä mielessä etuoikeus, että täällä on aina ohjaajia heitä varten, ohjaamassa, neuvomassa ja kannustamassa koulutyöskentelyssä eteenpäin. Ennen kaikkea on ihailtavaa huomata kuinka meidän nykyajan lapset ovat taitavia käyttämään etäyhteyksiä ja ymmärtävät oppivelvollisuuden säilyneen vaikka se toteutetaankin muualla kuin totutussa ympäristössä.


Onhan näin, että me olemme muuntautusmiskykyisiä, pystymme tiukan paikan tullen joustamaan ja toimimaan haastavissa tilanteissa. Keksimme luovia ratkaisuja, jotka joskus ovat toimivia. Sekin myönnettävä, että joskus eivät. Näistäkin tilanteista opimme.


Nuoret ovat kommentoineet tilanteesta: ”ennen ku oli siivouspäivä kaikilla oli aina hirvee kiire”, ”mulla ei ole enää tullut unohuksia”, ”tylsää ku ei nää kavereita”.

Kaivoimme varastojen kätköistä pitkän paperirullan. Kuten kuvistakin näkee tämänhetkinen tilanne herättää nuorissa monenmoisia ajatuksia. Ehkä haluamme nähdä kuvista myös värit, joista herää toivo alkavasta keväästä.





0 comment
SIJAISHUOLTOYKSIKÖSTÄ OMAAN ASUNTOON

SIJAISHUOLTOYKSIKÖSTÄ OMAAN ASUNTOON

by Sanna

Tällä hetkellä sijaishuoltoyksikkö Kotilassa on ollut ajankohtaisena aiheena itsenäistyminen ja siihen liittyvä omaan asuntoon muuttaminen sekä jälkihuolto. Haluammekin kertoa Teille, mitä meillä Kotilassa nuoren itsenäistymiseen liittyy.

Nuoren sijoituksen päättämisestä, omaan asuntoon muuttamisesta sekä mahdollisesta jälkihuollon aloittamisesta sovimme yhdessä nuoren, hänen huoltajiensa sekä sosiaalitoimen kanssa. Olemme nuoren apuna asunnon hankkimisessa sekä asuntoon hankittavien kalusteiden ja muiden tarvikkeiden ostamisessa. Usein huonekalut ja muut asuntoon liittyvät hankinnat tehdään nuoren itsenäistymisvaroista, joita nuorelle on kertynyt sijoituksen aikana. Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on siis tiivistä myös nuoren itsenäistymisvaiheessa.

Ensimmäiseen omaan asuntoon muuttamiseen liittyy paljon asioita, joita nuori ei ole välttämättä koskaan ennen joutunut hoitamaan. Kannustamme, tuemme ja tarvittaessa olemme nuoren mukana hoitamassa asioita. Nuorten saadessa onnistumisen kokemuksia, heidän itsevarmuutensa lisääntyy hoitamaan itse heitä itseään koskevia asioita.

Kotilasta omaan asuntoon muuttaminen vaihtelee nuoren tilanteen mukaan. Ihanne tilanne on, että nuori voi muuttaa omaan asuntoonsa pikkuhiljaa. Tällöin nuori asuu edelleen Kotilassa, mutta käy omalla asunnollaan niin sanotuilla kotiharjoittelujaksoilla. Nuori voi alkuun viettää yhden yön omalla asunnollaan, ja pikkuhiljaa kotiharjoittelujaksojen pituutta lisätään, kunnes sijoitus Harjulakotiin päättyy, ja nuori muuttaa kokonaan omaan asuntoonsa. Kotiharjoittelujaksoille teemme nuoren kanssa sopimuksen, johon kirjataan esimerkiksi kotikäynnit sekä yhteydenpito nuoren ja ohjaajien välillä kotiharjoittelujaksojen aikana. Nuori voi kuitenkin tarvittaessa olla mihin vuorokauden aikaan tahansa yhteydessä Harjulakodin ohjaajiin. Kotiharjoittelun aikana nuorella on mahdollisuus harjoitella omalla asunnollaan itsenäistä elämää ja jo aiemmin opittuja kodinaskareita.

Harjulakodista pois muuttavalla nuorella on oikeus Lastensuojelulain mukaiseen jälkihuoltoon 25-vuotiaaksi saakka. Jälkihuolto on sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea. Jälkihuollon tarkoituksena on auttaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Kotilasta itsenäistyvä nuori saa itse olla vaikuttamassa siihen, ketkä ohjaajat tulevat olemaan hänen jälkihuolto-ohjaajiaan. Jälkihuoltoon valitaan työpariksi sosionomi ja lähihoitaja. Kotilasta omaan asuntoon muuttavan tuen tarve vaihtelee paljon. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että teemme yhdessä nuoren, hänen huoltajiensa sekä sosiaalitoimen kanssa yksilöllisen jälkihuoltosuunnitelman, johon kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet. Nuoren saama tuki voi olla alkuun hyvinkin tiivistä, mutta tuen tarpeen vähentyessä, sitä vähennetään asteittain.

Me ohjaajat toivomme, että nuori voi turvallisin ja hyvin mielin muuttaa Kotilasta omaan asuntoon asumaan.

2 comments
Newer Posts