Tammikuun aiheena kerromme hieman perhekuntoutuksesta sekä perheiden kanssa työskentelyssä käytettävästä perhearviointimenetelmästä. Harjulakodissa kannatetaan kouluttautumista ja siksikin aihe on ajankohtainen. Ohjaajiamme kouluttautuu taas perhearviointi menetelmän käyttäjiksi Suomen Mielenterveys ry:n järjestämässä koulutuksessa Kuopiossa.
Perheen saavuttua Harjulakotiin, ohjaajat auttavat perhettä saamaan kiinni arjesta ja lapselle sopivasta päivärytmistä. Ensimmäisten viikkojen aikana tutustellaan toisiimme, Harjulakotiin ja sen ympäristöön. Arjen askareiden lomassa ja yhteisten keskustelujen avulla käydään läpi perheen huolia ja vaikeuksia tai perhettä kohdannutta kriisiä. Tällöin puhutaan esimerkiksi vanhempien jaksamisesta, lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, perheen päivärytmistä, kaupassa käynneistä, ruuan laitosta, jne. Ohjaajat ovat tarvittaessa vanhempien apuna ja tukevat arjen käynnistymistä Harjulakodissa. Usein jo perhekuntoutuksen alkuvaiheessa huomataan myös perheen vahvuudet ja voimavarat, joiden avulla lähdetään kulkemaan kohti niitä tavoitteita, jotka asiakassuunnitelmassa on asetettu.
Perhekuntoutuksen alkuvaihetta kutsutaan arviointijaksoksi. Arviointijakso ei tarkoita, että ohjaajat tarkkailevat ja arvioivat ulkopuolisina perhettä. Perhearvioinnissa keskitytään lapsen näkökulmaan. Tällöin vanhempien kanssa yhdessä keskustellen mietitään, mikä perheen arjessa tai perheenjäsenten vuorovaikutuksessa vaikeuttaa/ edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Ohjaajat auttavat myös vanhempia itse arvioimaan tilannettaan ja pohtimaan ratkaisuja, miten kuntoutuksessa päästään eteen päin.
Vanhempien kanssa käydyt keskustelut kirjataan ylös perhearviointilomakkeistoon, joka sisältää laajasti koko perhe-elämän kirjon, mm. vanhemmuuden, lapsen hoidon ja kasvatuksen, arjen sujumisen, perheen keskinäisen vuorovaikutuksen, perhetaustan jne. Vanhemmat saavat kaikki nämä kirjaukset itselleen luettavaksi, jolloin vanhemmat pysyvät tietoisina, missä perhekuntoutuksessa mennään. Perhearviointimenetelmän ideana on avoimuus ja yhdessä tekeminen. Tämä tarkoittaa, että vanhempien ajatukset ja muutosehdotukset kirjataan ylös ja pohditaan yhdessä, miten ne edistävät lapsen hyvinvointia ja muiden tavoitteiden saavuttamista. Perhearviointi kartoittaa siis perheen voimavaroja ja vahvuuksia ja toisaalta selkiyttää niitä haasteita, joihin perhekuntoutuksessa keskitytään ja joita aletaan työstämään.
Perhearviontimenetelmä pitää sisällään myös yhteisten keskustelujen lisäksi perhetehtäviä. Näitä vanhemmat tekevät keskenään tai lasten kanssa yhdessä. Perhetehtävänä voi olla esimerkiksi leikkiminen lapsen kanssa tai yhteisen retken suunnittelu. Perhetehtävät ovat usein toiminnallisia ja tuovat siten vaihtelua perheen kanssa työskentelyyn. Perhetehtävät auttavat myös perheenjäseniä näkemään ja kuulemaan toinen toisiaan paremmin Perhetehtävät käydään jälkeen päin yhdessä läpi, jolloin niidenkin kautta saadaan arvokasta tietoa jatkotyöskentelylle.
