Author

Sanna

by Sanna

Vaihteeksi hieman erilainen blogiteksti. Täällä siis kirjoittelee toisen vuoden sosionomiopiskelija, joka on viikko sitten aloittanut opintoihinsa kuuluvan toisen harjoittelun Harjulakodin perhekuntoutuksen yksikössä. Ensimmäinen viikkoni oli kaikin puolin todella opettavainen ja silmiä avaava. Uusia ihmisiä, asioita ja toimintamalleja tuli niin paljon, että on haasteellista kirjoittaa kaikkea yhteen tekstiin.

Ennen harjoitteluni alkamista, päässäni oli tietty kuva perhekuntoutuksen toiminnasta. Mielikuvani oli, että työntekijät varmaan hukkuvat paperihommiin ja kiireiseen arkeen. Mietin myös, että todennäköisesti uuden aikuisen tullessa mukaan työtiimiin, perheillä on minua kohtaan varmasti omat ennakkoluulonsa. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, miten avoimin mielin perheet ottivat uuden ihmisen mukaan arkeensa. Pohdin omien työhön liittyvien olettamuksieni johtuvan täysin lastensuojeluun sekä perhekuntoutukseen liittyvästä stigmasta. Työn kenttä on laaja-alainen ja työtä tehdään monien eri yhteistyötahojen kanssa lapsen etu edellä. Tämä avautui minulle selkeämmäksi tutustuessani erilaisissa elämäntilanteissa eläviin perheisiin.

Huomasin viikon aikana, että saimme perhekuntoutuksessa olevien vanhempien kanssa aikaan vuorovaikutuksellisia keskusteluja, joista ainakin itse opin todella paljon uutta. Näkemykseni mukaan juuri nämä arjen keskustelut ovat perhekuntoutuksen tärkeimpiä työvälineitä. Toivon, että onnistun harjoitteluni aikana luomaan lisää syvällisempiä, dialogisia keskusteluja perheiden kanssa. Olen varma, että harjoitteluni aikana tulee vastaan myös tilanteita, joissa asiakkaat yrittävät omalla tavallaan testata minua, koska olen opiskelija ja täysin uusi aikuinen heidän arjessaan. Uskon näiden eteen tulevien tilanteiden olevan haasteellisia itselleni, mutta tiedän saavani tuen ohjaajilta.

Kuluneen viikon aikana huomasin, miten hyvin Harjulakodin työntekijät puhaltavat työssään yhteen hiileen. Työntekijöiden yhteisistä keskusteluista sekä tiimipalaverista ymmärsin, miten äärimmäisen tärkeää työtiimille on kertoa työpäivän aikana esiin tulleet asiat tai keskustelut asiakkaiden kanssa. Sujuva tiedonvaihto helpottaa koko tiimin työtä ja luo luottamusta myös työntekijöiden ja asiakkaiden välille. Perhekuntoutuksen työntekijältä vaaditaan hyvät tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaidot, jotka tulevat mielestäni esiin muun muassa tiedonvaihdossa sekä ongelmatilanteiden ratkomisessa.

Henkilökohtaisesti ensimmäisen viikkoni merkittävin oppimiskokemus liittyi perhekuntoutuksessa käytettäviin toimintamalleihin, mallintamiseen ja motivoivaan keskusteluun. Havaitsin työntekijöiden ja asiakkaiden välisistä keskusteluista, miten asiakkaita haastetaan miettimään ja pohtimaan käytöstään tai tilanteita itse, eikä heille anneta niihin heti valmiita vastauksia. Toimintamalleja käytetään esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhempi toimii hänelle yhdessä sovittujen tavoitteiden vastaisesti tai tilanteessa, jossa häntä kannustetaan löytämään tilanteeseen sopiva uusi toimintapa.

Mielestäni perhe saa perhekuntoutuksesta hyviä rakennuspalikoita arkeensa. Viikon aikana olen huomannut, että myös työntekijät oppivat perheiltä paljon uutta työnsä tueksi. Tämä vuorovaikutuksellisuus onkin yksi tärkeimmistä syistä, miksi alun perin lähdin opiskelemaan sosionomiksi. Mikään päivä ei ole samanlainen ja aina oppii jotain uutta. Odotan innolla mitä tulevat viikot tuovat tullessaan.


0 comment

Kotilan kesä suunnitelmia

by Sanna

kevään aikana nuoret ovat poikkeuksellisesti viettäneet paljon aikaa harjulakodissa. Ulkopuolisten sosiaalisten kontaktien vähiin jääminen ja tauko harrastustoiminnasta herätti ajatuksen: mitä tehdään kesälomalla?

Nuorten ääni haluttiin saada kuuluviin suunniteltaessa mitä aktiviteetteja kesä pitäisi sisällään. Tunnetusti nuoriso on helpompi saada osallistumaan, kun se mahdollistetaan heille mieleisellä tavalla. Siksipä suunnittelussa  päädyttiin käyttämään padlet alustaa johon nuoret kommentoivat omilla puhelimillaan.

padlet alustalla mielipiteiden keräämisen nuoret kokivat olevan mukavaa ja kivaa. Nuoret kertoivat pitäneen myös siitä, että saivat itse vaikuttaa mitä kesällä tehdään. Padlet alustalle tulleita ideoita oli paljon sekä ehdotukset sisälsivät paljon erilaista tekemistä ulkona.

Nuorten ehdottamista aktiviteeteistä kesän ajalle valikoitui: retki metsään, vuokatin käysirata, mini golf, frisbee golf, uinti sekä askartelu.

Aktiviteetit valikoituivat nuorten toiveiden pohjalta, koska halusimme varmistua kaikkien sitoutuvan osallistumaan aktiviteetteihin, jäisihän niistä mukavat kesämuistotkin. Siksipä lisäsimme pienen kannustimen, pisteyttämällä osallistumisen ja asenteen unohtamatta palkintoa erilaisten olympialaisten päätteeksi.

Nuorten kokemuksista olympialaisista ja aktiviteeteistä otetuista kuvista saatte lukea seuraavassa kirjoituksessa.

Mukavaa alkukesää!

0 comment

Mitä kuuluu?

by Sanna

Odotettu kesä tekee tuloaan. Sen huomaa käsineiden sekä päällystakkien jäännistä naulakkoon sisälle, viimeisetkin lumikasat ovat sulaneet ja nurmikko alkaa vihertää. Lumen alta paljastuukin usein melkoinen määrä roskaa ja syksystä jääneitä puidenlehtiä.

Vietimme toukokuisena keskiviikkona perinteiset pihatalkoot. Yhteistuumin haravoimme, keräsimme roskia, leikkasimme marjapensaat ja pihasta kaadettiin myös yksi puu.

Trampoliini löysi paikan etupihalta, eikä sen kasaajia tarvinnut kaukaa etsiä. Myös grilli asetettiin valmiiksi seuraavaa päivää varten, jolloin on tarkoitus viettää grillikauden avajaiset.

Sää suosi meitä talkoilijoita. yhteisen hyvän vuoksi työntekijät kuin myös nuoretkin ahkeroivat auringon paistaessa taivaalla.

Päivän aikana oli havaittavissa paljon hymyileviä kasvoja. Hymyn aiheuttajina oli muun muassa tuulenpuuska, jotka levittivät jo haravoituja lehtiä, hyvä välipala ja kahvi sekä roskakatoksesta löydetty linnunpesä tai ehkä pikemminkin se keino, millä päästiin tarpeeksi korkealle se kuvaamaan.

Yhden päivän aikana ei suinkaan ihan kaikkea saatu tehtyä, mutta se ei haittaa. Siivoukset jatkuvat lähipäivinä sekä innokkaat hortonomin ja kylväjän taidot omaavat odottavat, milloin pääsevät istuttamaan kesäkukat sekä kylvämään kasvimaan.

.


0 comment

by Sanna

Aikuisen on tärkeä luoda luotettava suhde nuoreen ja varmistua, että nuorelle jää oikeasti tunne kuulluksi tulemisesta ja mielipiteidensä merkityksellisyydestä. Nuoret tarvitsevat kokemusta kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta omassa yhteisössään. Meillä arjessa toisinaan tulee nuorilta pyyntö, tehdä jotain mieluista. Toisinaan toiveissa on ollut yhteinen metsäretki tai käydä seikkailemassa linnanraunioilla.

Mielenkiinnosta kysyimme muutamalta nuorelta, miten heidän mielestään me ohjaajat saisimme parhaiten selville nuorten omat ajatukset? Nuoret toivat esille viikoittain olevan yhteisökokouksen olevan riittävä tapa ilmaista mielipiteensä. Nuoret ehdottivat, että saisivat myös laittaa ajatuksensa paperille nimettömänä ja nämä ajatukset saisi vain ohjaajat luettavaksi. Keskusteluissa esille nousi myös tilanteen turvallisuus ”luodaan sellainen turvallinen ympäristö missä on hyvä jutella”. Myös yhteisöllisyyden merkityksestä puhuttiin. Tiedämme, että ihminen kasvaa ja kehittyy erilaisissa ihmissuhteissa ja suhteiden muodostumiseen tarvitsemme vuorovaikutustilanteita. Näitä tilanteita kaipaavat myös sijoitetut lapset. Erään lapsen suusta kuului: ”Joka viikko olis joku yhteinen juttu.”

Keskusteluista poiki mukavia ideoita tulevaa kesää ajatellen yhteisen tekemisen teemalla.


0 comment

Koska Korona

by Sanna

Kuinka monen kotona kuuluu lauseet ”ei voi mennä minnekkään”, ” ei saa halata”, ”muista pestä kädet”? Ja kaikki tämä, koska korona. Uskoakseni kaikilla on jokin uusi käänne tullut arjessaan koronaviruksen lieveilmiönä. Toiset ovat siirtyneet työpisteiltään tekemään etätöitä, osa tekee etänä sen minkä voi. Joidenkin alojen työntekijät ovat kohdanneet jo lomautuksia ja yrittäjillä kerrotaan olevan ”tukalat oltavat”. Isoja muutoksia arjessamme siis.

Isoja ja vaikuttavia muutoksia meille aikuisille, joista osa huolehtii kotikoululaisten pärjäämisestä vielä työpäivän jälkeen. Vaikuttavampia muutoksia meidän lapsille ja nuorille, jotka joutuvat ottamaan vastuuta opiskelustaan enemmän, siirtymään ylläpitämään ystävyyssuhteita enenevissä määrin puhelimen välityksellä.

Meillä Harjulakodissa on alkanut kotikouluarki, kuten monessa muussakin kodissa. Meidän lapsilla on siinä mielessä etuoikeus, että täällä on aina ohjaajia heitä varten, ohjaamassa, neuvomassa ja kannustamassa koulutyöskentelyssä eteenpäin. Ennen kaikkea on ihailtavaa huomata kuinka meidän nykyajan lapset ovat taitavia käyttämään etäyhteyksiä ja ymmärtävät oppivelvollisuuden säilyneen vaikka se toteutetaankin muualla kuin totutussa ympäristössä.


Onhan näin, että me olemme muuntautusmiskykyisiä, pystymme tiukan paikan tullen joustamaan ja toimimaan haastavissa tilanteissa. Keksimme luovia ratkaisuja, jotka joskus ovat toimivia. Sekin myönnettävä, että joskus eivät. Näistäkin tilanteista opimme.


Nuoret ovat kommentoineet tilanteesta: ”ennen ku oli siivouspäivä kaikilla oli aina hirvee kiire”, ”mulla ei ole enää tullut unohuksia”, ”tylsää ku ei nää kavereita”.

Kaivoimme varastojen kätköistä pitkän paperirullan. Kuten kuvistakin näkee tämänhetkinen tilanne herättää nuorissa monenmoisia ajatuksia. Ehkä haluamme nähdä kuvista myös värit, joista herää toivo alkavasta keväästä.





0 comment
SIJAISHUOLTOYKSIKÖSTÄ OMAAN ASUNTOON

SIJAISHUOLTOYKSIKÖSTÄ OMAAN ASUNTOON

by Sanna

Tällä hetkellä sijaishuoltoyksikkö Kotilassa on ollut ajankohtaisena aiheena itsenäistyminen ja siihen liittyvä omaan asuntoon muuttaminen sekä jälkihuolto. Haluammekin kertoa Teille, mitä meillä Kotilassa nuoren itsenäistymiseen liittyy.

Nuoren sijoituksen päättämisestä, omaan asuntoon muuttamisesta sekä mahdollisesta jälkihuollon aloittamisesta sovimme yhdessä nuoren, hänen huoltajiensa sekä sosiaalitoimen kanssa. Olemme nuoren apuna asunnon hankkimisessa sekä asuntoon hankittavien kalusteiden ja muiden tarvikkeiden ostamisessa. Usein huonekalut ja muut asuntoon liittyvät hankinnat tehdään nuoren itsenäistymisvaroista, joita nuorelle on kertynyt sijoituksen aikana. Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on siis tiivistä myös nuoren itsenäistymisvaiheessa.

Ensimmäiseen omaan asuntoon muuttamiseen liittyy paljon asioita, joita nuori ei ole välttämättä koskaan ennen joutunut hoitamaan. Kannustamme, tuemme ja tarvittaessa olemme nuoren mukana hoitamassa asioita. Nuorten saadessa onnistumisen kokemuksia, heidän itsevarmuutensa lisääntyy hoitamaan itse heitä itseään koskevia asioita.

Kotilasta omaan asuntoon muuttaminen vaihtelee nuoren tilanteen mukaan. Ihanne tilanne on, että nuori voi muuttaa omaan asuntoonsa pikkuhiljaa. Tällöin nuori asuu edelleen Kotilassa, mutta käy omalla asunnollaan niin sanotuilla kotiharjoittelujaksoilla. Nuori voi alkuun viettää yhden yön omalla asunnollaan, ja pikkuhiljaa kotiharjoittelujaksojen pituutta lisätään, kunnes sijoitus Harjulakotiin päättyy, ja nuori muuttaa kokonaan omaan asuntoonsa. Kotiharjoittelujaksoille teemme nuoren kanssa sopimuksen, johon kirjataan esimerkiksi kotikäynnit sekä yhteydenpito nuoren ja ohjaajien välillä kotiharjoittelujaksojen aikana. Nuori voi kuitenkin tarvittaessa olla mihin vuorokauden aikaan tahansa yhteydessä Harjulakodin ohjaajiin. Kotiharjoittelun aikana nuorella on mahdollisuus harjoitella omalla asunnollaan itsenäistä elämää ja jo aiemmin opittuja kodinaskareita.

Harjulakodista pois muuttavalla nuorella on oikeus Lastensuojelulain mukaiseen jälkihuoltoon 25-vuotiaaksi saakka. Jälkihuolto on sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea. Jälkihuollon tarkoituksena on auttaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Kotilasta itsenäistyvä nuori saa itse olla vaikuttamassa siihen, ketkä ohjaajat tulevat olemaan hänen jälkihuolto-ohjaajiaan. Jälkihuoltoon valitaan työpariksi sosionomi ja lähihoitaja. Kotilasta omaan asuntoon muuttavan tuen tarve vaihtelee paljon. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että teemme yhdessä nuoren, hänen huoltajiensa sekä sosiaalitoimen kanssa yksilöllisen jälkihuoltosuunnitelman, johon kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet. Nuoren saama tuki voi olla alkuun hyvinkin tiivistä, mutta tuen tarpeen vähentyessä, sitä vähennetään asteittain.

Me ohjaajat toivomme, että nuori voi turvallisin ja hyvin mielin muuttaa Kotilasta omaan asuntoon asumaan.

1 comment

Perhekuntoutuksesta

by Sanna

Tammikuun aiheena kerromme hieman perhekuntoutuksesta sekä perheiden kanssa työskentelyssä käytettävästä perhearviointimenetelmästä. Harjulakodissa kannatetaan kouluttautumista ja siksikin aihe on ajankohtainen. Ohjaajiamme kouluttautuu taas perhearviointi menetelmän käyttäjiksi Suomen Mielenterveys ry:n järjestämässä koulutuksessa Kuopiossa.

Perheen saavuttua Harjulakotiin, ohjaajat auttavat perhettä saamaan kiinni arjesta ja lapselle sopivasta päivärytmistä. Ensimmäisten viikkojen aikana tutustellaan toisiimme, Harjulakotiin ja sen ympäristöön. Arjen askareiden lomassa ja yhteisten keskustelujen avulla käydään läpi perheen huolia ja vaikeuksia tai perhettä kohdannutta kriisiä. Tällöin puhutaan esimerkiksi vanhempien jaksamisesta, lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, perheen päivärytmistä, kaupassa käynneistä, ruuan laitosta, jne. Ohjaajat ovat tarvittaessa vanhempien apuna ja tukevat arjen käynnistymistä Harjulakodissa. Usein jo perhekuntoutuksen alkuvaiheessa huomataan myös perheen vahvuudet ja voimavarat, joiden avulla lähdetään kulkemaan kohti niitä tavoitteita, jotka asiakassuunnitelmassa on asetettu.

Perhekuntoutuksen alkuvaihetta kutsutaan arviointijaksoksi. Arviointijakso ei tarkoita, että ohjaajat tarkkailevat ja arvioivat ulkopuolisina perhettä. Perhearvioinnissa keskitytään lapsen näkökulmaan. Tällöin vanhempien kanssa yhdessä keskustellen mietitään, mikä perheen arjessa tai perheenjäsenten vuorovaikutuksessa vaikeuttaa/ edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Ohjaajat auttavat myös vanhempia itse arvioimaan tilannettaan ja pohtimaan ratkaisuja, miten kuntoutuksessa päästään eteen päin.

Vanhempien kanssa käydyt keskustelut kirjataan ylös perhearviointilomakkeistoon, joka sisältää laajasti koko perhe-elämän kirjon, mm. vanhemmuuden, lapsen hoidon ja kasvatuksen, arjen sujumisen, perheen keskinäisen vuorovaikutuksen, perhetaustan jne. Vanhemmat saavat kaikki nämä kirjaukset itselleen luettavaksi, jolloin vanhemmat pysyvät tietoisina, missä perhekuntoutuksessa mennään. Perhearviointimenetelmän ideana on avoimuus ja yhdessä tekeminen. Tämä tarkoittaa, että vanhempien ajatukset ja muutosehdotukset kirjataan ylös ja pohditaan yhdessä, miten ne edistävät lapsen hyvinvointia ja muiden tavoitteiden saavuttamista. Perhearviointi kartoittaa siis perheen voimavaroja ja vahvuuksia ja toisaalta selkiyttää niitä haasteita, joihin perhekuntoutuksessa keskitytään ja joita aletaan työstämään.

Perhearviontimenetelmä pitää sisällään myös yhteisten keskustelujen lisäksi perhetehtäviä. Näitä vanhemmat tekevät keskenään tai lasten kanssa yhdessä.  Perhetehtävänä voi olla esimerkiksi leikkiminen lapsen kanssa tai yhteisen retken suunnittelu. Perhetehtävät ovat usein toiminnallisia ja tuovat siten vaihtelua perheen kanssa työskentelyyn. Perhetehtävät auttavat myös perheenjäseniä näkemään ja kuulemaan toinen toisiaan paremmin Perhetehtävät käydään jälkeen päin yhdessä läpi, jolloin niidenkin kautta saadaan arvokasta tietoa jatkotyöskentelylle.


0 comment
Jouluiset terveiset

Jouluiset terveiset

by Sanna


Aikaisemmin kerroimme uutena juhlana järjestettävästä puurojuhlasta. Nuoret kutsuivat juhlaan läheisiään ja osallistuivat illanvieton valmisteluun. Vieraita puurojuhlaan saapui liki kolmekymmentä ja tunnelma oli lämmin sekä suvaitseva. Nuorten kokeman mukaan juhla oli mukava, kuten yksi nuoristamme kertoi: ” Mielestäni puurojuhla oli mukava ja tärkeä, koska kaikilla oli mahdollisuus kutsua ja nähdä läheisiään. Huomasin kuitenkin, että ne joiden läheiset eivät päässeet paikalle olivat apeita. Minulle tuli paha mieli toisten puolesta.” Kuitenkin nuoren kokeman mukaan puurojuhla oli hyvä idea. Hän kertoi huomanneensa valtaosan vieraista keskustelevan keskenään ja kaikki nuoret saivat osakseen huomiota vaikka omia kutsu vieraita ei olisi ollutkaan. Yhteisen puurojuhlan vietto loi yhteisöllisyyttä ja vahvisti yhteistyötä nuorten, ohjaajien kuin myös heidän läheisten kesken.

Perinteistä Joulujuhlaa vietettiin harjulakodin nuorten, ohjaajien sekä pelastakaa lapset ry:n hallitus väen kanssa. Joulujuhlaan kuului ruokailu, yhteislaulu, lahjojen jako sekä kahvittelu. Joulujuhlan valmistelut tehtiin yhdessä nuorten kanssa, tällöin he saivat ohjaajan jakamatonta huomiota ja pääsivät oppimaan ja vahvistamaan kodinaskareiden taitoja. Mieltä lämmittää nuoren kertoma palaute: ”Joulujuhla oli kiva ja siellä oli rento tunnelma. Oli kiva yhessä syödä ja jutella. Ylipäätään olla yhessä harjulakodin porukalla”.

Kävimme keskustelua ohjaajien kesken joulun merkityksestä. Joulu koetaan vuoden juhlista suurimpana, jonka valmistelun osa aloittaa jo itsenäisyys päivän jälkeen. Joulun aika on rauhoittumisen ja perheen kanssa yhteisen ajan viettämisen aikaa. Perinteiden kunnioittaminen koetaan tärkeänä puhuttiimpa joulupöydän tarjottavista tai pyhien ajan tekemisistä. Perinteitähän on yhtä monta kuin joulun viettäjääkin, mutta yhdistävänä tekijänä koettiin perinteiden merkitys. Perinteitä arvostetaan ja niitä halutaan vaalia. Joulun aikaan tahdotaan tehdä yhdessä perheen kanssa askareita, antaa aikaa läheisille ja rauhoittumiselle.

Jouluun yhdistetään paljon velvoitteita, suoritettavia tehtäviä sekä lahjapakettien täyttämiä kuusen alustoja. Koemme tärkeänä jättää suorittaminen vähemmälle ja keskittyä antamaan aikaa läheisille. Rauhoittua, rentoutua, osoittaa välittämistä. Mielestämme lahjoista tärkein on läheiselle annettu aika. Muistetaanko tänä jouluna jättää kaappi jos toinenkin siivoamatta ja pysähtyä olemaan läsnä. Rauhoittua, osoittaa ja vastaanottaa välittämistä. Harjulakoti rauhoittuu nyt joulunviettoon, Rauhaisaa joulunaikaa.


0 comment
Perinteitä kunnioittaen sekä uusia luoden

Harjulakodissa on yhtä monta joulunviettoperinnettä ja yhtä monta mielipidettä joulusta kuin on henkilökuntaa ja asiakkaitakin. Joulusta ja sen herättämistä tunteista ääneen puhumalla voi selvittää, minkälainen joulunaika on hyvä meille kaikille. Yhteisenä uutena tapana otimme käyttöön jouluisen satuhieronnan, johon tykästyivät nuoret sekä ohjaajat. Satuhieronnassa aikuinen lukee satua ja piirtää satua samalla lapsen selkään. Satuhieronnan tarkoituksena on lisätä yhteyttä lapsen ja aikuisen välillä rauhoittaen ja rentouttaen.

Jouluun valmistautuminen aloitettiin Kotilassa hyvissä ajoin syksyllä. Joulunajan suunnitteluun kuuluvat muun muassa lasten ja nuorten kotilomien ja joulujuhlien suunnittelu. Kaikille lapsille ja nuorille pyritään mahdollistamaan joulunvietto läheistensä parissa.

Harjulakodissa järjestetään perinteinen jouluruokailu koko talon henkilöstölle ja asiakkaille sekä Kajaanin Pelastakaa Lapset Ry:n hallituksen jäsenille. Jouluruokailua varten valmistetaan itse perinteisiä herkkuja ja onpa harjoiteltu myös joululauluja kitaran säestyksellä yhteislaulua varten. Joulukoristeet ja -valot ovat löytäneet paikkansa pikkuhiljaa, ja näin marraskuun lopulla Kotilassa on jo kodikas jouluinen tunnelma.

Tänä vuonna päätimme järjestää puurojuhlan ensimmäistä kertaa Kotilan lasten ja nuorten vanhemmille ja muille läheisille. Lapset ja nuoret saivat itse päättää, ketä haluavat kutsua yhteiseen illanviettoon. Ilmoittautuneita onkin mukava määrä, tulemme siis viettämään iltaa lasten ja nuorten ja heidän läheistensä parissa jouluherkkuja maistellen. Itsetehty piparitaikina muovautuu ennen puurojuhlaa lasten ja nuorten käsissä valmiiksi herkuiksi odottamaan h-hetkeä.

Harjulakodissa jokainen lapsi ja nuori saa toivoa mieleistään joululahjaa tai lahjoja samansuuruisella budjetilla. Lahjat tullaan jakamaan lapsille koko talon yhteisessä jouluruokailujuhlassa. Perinteeksi muodostuneeseen jouluruokailuun on kutsuttu myös yhdistyksemme, Pelastakaa Lapset ry:n hallituksen jäsenet. Joulun odotukseen kuuluu luonnollisesti joulukalenterit, jotka on jokaiselle lapselle hankittu. Ohjaajat ovat suunnitelleet lisäksi toiminnallisen joulukalenterin, jossa jokainen lapsi ja nuori saa vuorollaan avata joulukalenterin luukun. Luukuista avautuu henkilökohtaisesti tietylle lapselle tai nuorelle suunnattuja positiivisia asioita: myönteistä palautetta, kehuja, tsemppausta ja hyviä ajatuksia.

Puuhakkain joulun odotus terveisin Harjulakodin ohjaajat.

0 comment

Kotilassa Harjulakodin sijaishuoltoyksikössä on tällä hetkellä seitsemän lasta, osa käy peruskoulua ja osa ammattikoulua. Lapset ovat kotoisin eri puolilta Suomea, osa avohuollon sijoituksena ja osa huostaanotettuja. Asiakkuus alkaa yleensä, kun sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijä ottaa suoraan yhteyttä Harjulakotiin. Sosiaalityöntekijän yhteyden oton jälkeen aletaan kartoittamaan, olemmeko lapsen tarpeet huomioiden oikea sijoituspaikka. Lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan verkostossa on mukana ammattilaisia eri tahoilta. Sosiaalityöntekijän laatima asiakassuunnitelma on pohjana Harjulakodissa tehtävälle hoito- ja kasvatussuunnitelmalle, jonka jokaisen omaohjaaja laatii. Omaohjaajana toimii ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Sosionomi työparinaan lähihoitaja. 

Kotilassa nuorten kanssa eletään nimensä mukaisesti kodinomaista arkea. Jokaisella nuorella on oma huone, jonka siisteydestä on ensisijaisesti itse vastuussa, yhteisistä tiloista pidetään yhdessä huolta. Nuoret ja lapset käyvät arkipäivisin koulua kukin tahollaan. Koulun jälkeen on läksyjen tekoa ja kuulumisten vaihtamista. Nautimme yhdessä keittäjän valmistaman päivällisen, jonka jälkeen kukin nuori voi viettää vapaa-aikaa harrastusten parissa. Joku voi mennä talon ulkopuoliseen harrastukseen, joku voi pelata biljardia, toinen korjailla pyöräänsä talon omalla verstaalla.

Iltapalan laittovuorot sovitaan sunnuntaina pidettävässä yhteisökokouksessa, jossa nuoret yhdessä ohjaajien kanssa suunnittelevat tulevan viikon iltapalat. Nuori voi omalla vuorollaan valmistaa esimerkiksi lämpimiä voileipiä tai smoothietä. Kotilan arki, kuten monen muunkin kodissa arki menee arjen askareissa. Viikonloppuisin pyritään ottamaan rauhallisemmin ja esimerkiksi leivotaan yhdessä, nuorten suosikkileivonnaisena tällä hetkellä on kiistatta pätkismokkapalat. 

Kotilan arjessa ohjaaja on aina saatavilla ohjatakseen nuoria arjen askareissa, mutta myös keskustelua ja läheisyyttä varten. Illalla television ääressä voidaan, vaikka hieroa nuoren hartioita tai letittää hiuksia. Yhdessä puidaan isot ja pienet murheet, nuoria kannustetaan puhumaan tunteistaan ja ajatuksistaan ja selvittämään kaikki asiat puhumalla.  Selkeät rajat ja yhteiset säännöt selkeyttävät arkea ja lisäävät nuorten turvallisuuden tunnetta. 

Kotilassa aletaan jo pikkuhiljaa valmistautumaan joulunajan tapahtumiin, näistä pääsette lukemaan seuraavassa kirjoituksessa.

0 comment